KICK ON THE UPPERCLASS

Käsittämättömän hienoja asioita nuo tentit, varsinkin tämänpäiväiset. Tietotekniikan ja matkailu- ja majotuspalveluiden perusteet. Voi jee. Onneksi viikonloppuna pääsee keikalle!! Oon oottanu kyllä niinkö kuuta nousevvaa, samoin kuulema nuo muut meijän poppoosta. Semmonen turhanpäivänen syystauko ollu tässä että meinaa ihan paikat puutua ko ei oo päässy keikkaileen. Siis lähes kirjaimellisesti; mun vasen ranne on edelleen ajoittain ihan hemmetin kipeä. Vanhoja vammoja varmaan kolottaa, mutta saattopa tuo tulla siitäki ko oli monta viikkoa soittamatta ja sitte veettiin parina päivänä 9h:n reenit putkeen, siitä saakka ollu vähän jänniä tuntemuksia... Onneksi löysin tännään ne angoravillarannekkeet, joita edellinen soitonopettaja Raikkis aikoinaan suositteli. Sillon ei oikein ollu muuta vaihtoehtoja, ko ei viittiny olla bänditunneilta pois ja se kipu oli aika viiltävää. Hiukka skeptinen olin kyllä, mutta jostain ihmeen syystä tämmönen tietty villa toimii. Ihme juttu, jossain Oulun spesiaaliliikkeessä niitä myytiin, serkku ne mulle lähetti, jonku rapean kympin makso ja kyllä toimii. Näitähän kannattais käyttää sillai ennaltaehkäsevästi, soiton aikana ja sen jälkeen jos on taipumusta kipuiluun. Ei mullakaan sillai aina oo tullu soittamisesta kippeeksi, ei oo huono ergonomia siis, vaan joskus ko ei tehny mittään muuta ko soitti 24/7 nii sillon ja joskus jos oli jostain syystä erityisen rankka keikka. Mutta voin kyllä lämpimästi suositella, kivempi homma kuin kaikenmaailman jännetupintulehukset!

Kyllä taas aamulla ketutti lähteä tonne pimmeyteen polokemmaan, ihan arsesta ko ihminen hädin tuskin vielä hereillä, ja tihkutti vettä kaiken lisäksi. Kotimatkahan on huomattavasti kivempi, vaikka tuliki vettä ja se jumalaton ylämäki, nii kyllä sitä sillon veivaa ihan eri asenteella. "Pois! Jee! Lämpimmään! Ruokaa!" Onneksi laitoin eilen mp3:selle Hardcore Superstaria ja Backyard Babiessia, ja vaikka se musiikki tuntuki melkein rikollisen aurinkoiselta ja iloselta, nii paremmin jakso ylämäkiä.

Oman pikantin lisämausteensa toivat myös vastaantulijoitten ilimeet; vesi tuli naamalle nii kaikki näytti siltä niinku irvistäis semisti ja sanois yhtäaikaa "äh". Muahhahhaa, ei tullu kettään tuttuja vastaan, ja oman osani minäki kyllä tästä ihanuudesta saan nii meinas välillä oikeutetusti hymmyilytyttää. Luojan kiitos älysin viimein viime viikonloppuna ostaa vedenkestävää ripsiväriä kun ei oo koskaan ennen moista tarvinnu eikä ole "ihan vaan keikkakäyttöön" muka raskinu ostaa.. Kyllä, minullakin on hetkeni. Tämän kauhean harmauven keskellä on tullu ikävä värejä. Nyt kun ei nää Julleakaan<3 joka päivä nii ei tiijä mistä sitä sais perinteisen päivittäisen sateenkaari-annoksen. Aattelinki että sitteku meillä on se Helsingin keikka nii käväsen sitte siellä katteleen itelle uutta takkia, jota en kyllä usko löytäväni, ja jotaki hauskoja kenkiä. Mmh, kurkku on niin kipeä että vois keittää teetä. Unohimpa sitte tietenki kaupassa käyessäni niitä kurkkupastilleja ostaa. Mutta, I'll live. Ikävä kavereita ja perhettä ja meijjän kissaa. :<

Nyt pitäis alakaa muka lukkeen huomisen tenttiin, ohjelmassa yritystoiminnan perusteita kommandiittiyhtiöitä ja muuta mukavaa. Ehkä yhden La Ink:n jälkeen.

RAZOR FLOWERS

Eilen kävimmä Pirtan ja Iiron kanssa kattomassa ihan mieletöntä trioa Henkassa, nimittäin Freak Kitcheniä, från Sverige. Bongasin ilimotuksen Henkkaan tulevista bändeistä jo viikkoja sitte mitä todennäkösimmin jossain kahavilassa istuskellessani, ilimaislehtiä lukien (Olisikohan ollu Coffee House, hmm!) ja ilimeeni oli varmaan näkemisen arvonen ko huomasin että FK oli tulossa Kuopioon. Meni varmaan kahavitki väärään kurkkuun. Ja vielä huimat 5€ liput, meitsin tämän kuun budjettiki jopa riittäis. (Huom. Olen siis tuolta pohojosesta kotosin, jonne ei ikinä tullu mitään ees semi-underground-orkestereita, siis semmosia mistä mie oisin tykänny, ja aika mainstream-linjallahan siellä paikallisissa kapakoissa mentiin.) Viime kerran, kun lähin ihan varta vasten kattomaan bändiä, oli viime helemikuussa tatuointimessuilla & Backyard Babies. Se nyt oli ihan parasta<3

Eilen pääsin jopa autokyydillä keskustaan ja takasin, mikä oli tietty yhtä juhulaa. Kaikki nepalin tietävät ymmärtää kyllä... Ensimmäistä kertaa menin ton mäen/vuoren/kiipeilyseinän autolla, ja korvat meni lukkoon. Eikä pelkästään mulla, vaikka mulla onkin tosi herkät korvat yleensäkin, Pirtalla kans. Iirosta en ossaa sanoa ko se ei sanonu mittään =) Olin siinä lähtötohinoissani nii innoissaan että löi hetken mtä ilimeisimmin tyhjää ja unohin sitte kameran. Ei siinä, paikka oli niin täynnä, että eturivviin jos olis halajannu nii olis pitäny mennä seisoskelleen puolta tuntia ennen keikan alkua. Pirta ja Iiro ei jaksanu lähteä sinne massan keskelle huojummaan nii emmiekään sitte jaksanu sinne yksin mennä kattoon. Eipä sitä jokatapauksessa kovin kaukana lavasta ollu, ja onnekkaasti satuttiin Eklundhin puolelle, yay. Istuin sitten siinä seinustalla olevalla "tuoppitiskillä" ja näin siitä ihan hyvin, mutta käsiä en kuitenkaan. Onneksi oli sentään ne kunnon elacinin tulpat mukana nii sai ihan mukavasti selevää. Meitsin makkuun IA käytti livenä vähän turhan paljon tappingia, mutta onneksi sitä huumoria löyty eniveis, en oo varmaan ikinä nauranu millään keikalla niin paljon, omalla tai muitten. Kerrassaan huikeaa oli groove ja basisti Christer Örteforsin meininki. Mieletöntä. Koska pääsee uuestaan?? :3 Lämppäribändikin oli ihan asiallinen, joskaan ei maailman persoonallisin, mutta mukavaa kuunneltavaa. The Dash tais olla porukan nimi, päällimmäisenä mieleen jäi järettömän murea bassosaundi, siis jumankauta. Aamulla heräsinkin sitte Henkan leima poskessa, perussettiä.

Harmittaa, kun tuli viikolla joku ilta Tommin kans juteltua pitkästä aikaa facebookissa, ja se oli kans tulossa Henkkaan. Harmillista ku ei törmätty, vaikka paikka ei ny mitenkään järettömän iso oo. =( Kurjaa, harmittaa. Muuten ilta oli suht lyhyt, keikkojen mittanen vaan, ku Iirolla ja Pirtalla oli aikanen herätys. Ei tuo tilikään mitenkään pitkän kaavan mukaista iltaa enteilly ny muutenkaan. Mutta mukavaa oli, ja tuntuu jotenki jännästi siltä että met tullaan viettään Pirtan kans suht paljon aikaa tuolla kellarissa<3 ;3

NO NEED FOR INTRODUCTIONS, I'VE READ ABOUT YOU

Dodii, tylsän lauantai-illan tuotoksena loin muitten blogeja tarpeeksi lueskeltuani sitte oman. Freak Kitchenin, Metro Stationin ja Bring Me the Horizonin tahtiin väsäilin sitä tässä, ja keskenhän tuo tosiaanki vielä on. Mieleisiä kuvia en oo löytäny, ja esteettisenä ihimisenä tuo ulukoasu häirittee todella paljon! Tai siis mieleisiä kuvia on liikaa, valinnanvaikeus. Ärsyttävää. Odottelemma asiaan parannusta lähiaikoina hetikun saan photoshopin konneelle ja löyvettyäni täydellisiä kuvia. Tai ainakin sen verran välttäviä että niitä kehtaa katella :D Asiaa tuntus ainaki tällä hetkellä olevan, noin niinkuin laajemmasa mittakaavassakin ajateltuna, ja aattelin ku oon kynäkirjotuksessa/pvkirjan pitämisessä nii tuhottoman hias ja tuo rannekin tuppaa siitä aina oireilemaan (vanha sotavamma, jazzia vastaan..) nii aattelin sitte tällasta kokkeilla. Saas nähhä tittidii.