RAZOR FLOWERS

Eilen kävimmä Pirtan ja Iiron kanssa kattomassa ihan mieletöntä trioa Henkassa, nimittäin Freak Kitcheniä, från Sverige. Bongasin ilimotuksen Henkkaan tulevista bändeistä jo viikkoja sitte mitä todennäkösimmin jossain kahavilassa istuskellessani, ilimaislehtiä lukien (Olisikohan ollu Coffee House, hmm!) ja ilimeeni oli varmaan näkemisen arvonen ko huomasin että FK oli tulossa Kuopioon. Meni varmaan kahavitki väärään kurkkuun. Ja vielä huimat 5€ liput, meitsin tämän kuun budjettiki jopa riittäis. (Huom. Olen siis tuolta pohojosesta kotosin, jonne ei ikinä tullu mitään ees semi-underground-orkestereita, siis semmosia mistä mie oisin tykänny, ja aika mainstream-linjallahan siellä paikallisissa kapakoissa mentiin.) Viime kerran, kun lähin ihan varta vasten kattomaan bändiä, oli viime helemikuussa tatuointimessuilla & Backyard Babies. Se nyt oli ihan parasta<3

Eilen pääsin jopa autokyydillä keskustaan ja takasin, mikä oli tietty yhtä juhulaa. Kaikki nepalin tietävät ymmärtää kyllä... Ensimmäistä kertaa menin ton mäen/vuoren/kiipeilyseinän autolla, ja korvat meni lukkoon. Eikä pelkästään mulla, vaikka mulla onkin tosi herkät korvat yleensäkin, Pirtalla kans. Iirosta en ossaa sanoa ko se ei sanonu mittään =) Olin siinä lähtötohinoissani nii innoissaan että löi hetken mtä ilimeisimmin tyhjää ja unohin sitte kameran. Ei siinä, paikka oli niin täynnä, että eturivviin jos olis halajannu nii olis pitäny mennä seisoskelleen puolta tuntia ennen keikan alkua. Pirta ja Iiro ei jaksanu lähteä sinne massan keskelle huojummaan nii emmiekään sitte jaksanu sinne yksin mennä kattoon. Eipä sitä jokatapauksessa kovin kaukana lavasta ollu, ja onnekkaasti satuttiin Eklundhin puolelle, yay. Istuin sitten siinä seinustalla olevalla "tuoppitiskillä" ja näin siitä ihan hyvin, mutta käsiä en kuitenkaan. Onneksi oli sentään ne kunnon elacinin tulpat mukana nii sai ihan mukavasti selevää. Meitsin makkuun IA käytti livenä vähän turhan paljon tappingia, mutta onneksi sitä huumoria löyty eniveis, en oo varmaan ikinä nauranu millään keikalla niin paljon, omalla tai muitten. Kerrassaan huikeaa oli groove ja basisti Christer Örteforsin meininki. Mieletöntä. Koska pääsee uuestaan?? :3 Lämppäribändikin oli ihan asiallinen, joskaan ei maailman persoonallisin, mutta mukavaa kuunneltavaa. The Dash tais olla porukan nimi, päällimmäisenä mieleen jäi järettömän murea bassosaundi, siis jumankauta. Aamulla heräsinkin sitte Henkan leima poskessa, perussettiä.

Harmittaa, kun tuli viikolla joku ilta Tommin kans juteltua pitkästä aikaa facebookissa, ja se oli kans tulossa Henkkaan. Harmillista ku ei törmätty, vaikka paikka ei ny mitenkään järettömän iso oo. =( Kurjaa, harmittaa. Muuten ilta oli suht lyhyt, keikkojen mittanen vaan, ku Iirolla ja Pirtalla oli aikanen herätys. Ei tuo tilikään mitenkään pitkän kaavan mukaista iltaa enteilly ny muutenkaan. Mutta mukavaa oli, ja tuntuu jotenki jännästi siltä että met tullaan viettään Pirtan kans suht paljon aikaa tuolla kellarissa<3 ;3