Friday, February 25, 2011

LEUKA RINTAAN

ja kohti uusia pettymyksiä.

Ihanaa, loma. Pittäis lähteä asioille, vaihtaan tuo takki jälleen kerran ja sit oli semmonen tilaus että kattos jos löytäis Katjalle Pendulumin levyn. Pitäis päättää että millä junalla lähtee pohojosseen, muttakumuttaku. Jennnillä olis tuparit huomen illalla, mut sit menis sunnuntai-illalle että pääsis Tornioon ko vastaavasti jos lähtis nyt yöjunalla olis jo lauantaiaamuna siellä.. Mie en tiijjä. Ja kuinka IHANAA on, että noi kaverit ketkä pykää tota hotellia tohon viereen tien toiselle puolelle tekee sitä nykyään 24/7. Tai siis melkein, illalla suurinpiirtein klo 18-23 on kyllä hiljasta eikä tapahu mittään. Siihen aikaan varsinki ko on ihan kauheasti nykyään kämpillä. Sitte ku pitäis nukkua nii kyllä, yöllä, keskellä yötä, siellä sitä sorraa vaan kaajellaan ja kaivellaan. Eihän täsä vieressä asu ko opiskelijoita, siis sosiaalisessa kastissa vangeista seuraavat alaspäin, ihmisoikeudet siis levelillä nolla (0). Näköjään ei oo ees yöunniin oikeutta. Aulassa on pikku lappu ilmotustaululla, että sori. Senkö pitäis lohuttaa?!?1 Pyörit koko yön, korvatulpista ei oo mittään apua ja aamulla herräät tuhannen väsyneenä. MITÄH

Thank god it's Friday. Only a week away from my hairdresser's appointment. At least something to look forward to.. Gonna do nothing major, some coloring and cutting the fringe to _a_ shape, for now it has none. But me wants something new, like I already said on the entry before this one. Maybe going for blond? =)
Bwaaah, craving for beer & red wine.

Wednesday, February 23, 2011

NO SHORTCUT HOME

Ei jumankekka, piti jo eilen päivittää mutta se sitte jäi. Kävin romuttamassa siis itsetuntoa hiphop-tunnilla. Piti olla normijamit, mut ohjaajat kippeinä ilmeisesti nii tuli vaa päivällä sit viesti että vaihettu tommoseksi. No, miehän siinä sitte että tottakai, se on varmaan hauskaa. En oo ikinä eläissäni puhasta hipitihoppia tanssinu eikä ollu välttis nii selkeetä kuvaakaan että mitä se on. Olihan se hauskaa juu, mutta fuuuu. Ihan sairaan haastavaa ja hiki valu jo ihan vaan siitä ko pääsä raksutti koko ajan nii lujjaa. Siellä sitä sitte breikkailtiin ja nyt on käsivarret ja olkapäät kipeänä ko piti siellä lattialla pyöriä. Ei kyllä ollu aluksi niihin lattiahommiin mittään jakoa, muutenki tuntu että kaikki liikkeet mitä on tottunu tekeen isosti tehtiin pienesti ja toisin päin, jotenki ihan päinvastoin mun sisäistä mallia. Vetäjä oli kyl ihan ässä. Mut toivottavasti tulis lissää, oli se tosi hauskaa vaikka ihan pihalla välillä oliki, ku ei ollu tosiaan ainoa! Ei kyl mikkään ihan alkeistunti ollu, aika vaativaa motorisesti. Lissää!

Menny aika salipainotteiseksi muutamat viime entryt, ihan niinku en muuta tekiskään. Lommaa tässä oottelen, vielä pari päivää..! Väsäilly tossa tota olutesitelmää perjantaille, and in English please. We'll see how that goes, especially when I literally panicked during our seminar last Tuesday.. Even though I was w/ Jenni doing the f***ing presentation = not alone, I just could'n seem to manage to form understandable sentences. The Finnish language, so hard yes I know. Embarrassing? Definitely. Typical to me? Definitely NOT. I can't grasp it, can't understand, can't wrap my head around it that it went down like that. That's not me, I never ever get nervous doing such things, for they are easy for me. Oh well, perhaps I'll live.

Bit bored? Nothing major going on? How on earth did you knew??
Been pondering lately ab how much easier life would be if I were a guy.. also bored with my current haircut, any suggestions?

Monday, February 21, 2011

IT NEVER ENDS

Eilen käytiin taas kavereiden kans pelaileen sählyä, ja _tällä_ kerralla oli mukava joukkue vastassa. Oli kyl ihan älyttömän hauskaa, ihan tullee good old times mieleen, ko sillon nuorena tyttönä pelasi melkein tosissaan. Pari maaliaki tein, jihuu, saavutus sinänsä koska meillä oli siis tyttöjoukkue (+jussi), ei vaihtopellaajia ja jotain paperitekniikkapoikia vastassa. Ärsyttää ihan ko non nii noppeita nuo ton ikäset! :D nomut, hauskaa oli. Harmi että seuraavat pelit on vasta joskus kolmen viikon päästä.

~ well I lost myself and looked inside it branded me for life / I can't help myself it's mine to hide / I got a hole inside / it's feeling ten miles wide ~

Tältä päivältäki oli salilta peruttu se tunti johon olin menossa nii jäin sit vaa kämpille tekeen kouluhommia.. No ok, katoin Inceptionin, sen leffan siis kans, ja oli muuten hyvä! Kuka matrix hommista tykkää nii varmaan tykkää tostakin. Tai vaikka ei tykkäiskään nii voi pitää silti tuosta. Visuaalisesti tosi vaikuttava ja hienot musat, ihan alko itteäki hengästyttää :) Tai sitte se johtu se hengästys siitä että oksetti koko päivän, aamulla oli ihan kauhea olo mut autto vähän ko otti kolmen tunnin päikkärit, bleh.. Eilen sama homma, onneksi se unohtuu aina liikkuessa tai duunaillessa jotaki, mut saman tien ko pääs eilenki kämpän ovesta sissään nii iski taas päin näköä kuin märkä rätti. Ei auta ko toivoa että tää loppuu joskus.

Belgiakurssiviikko siis menossa. Tännään maisteltiin suklaita ja oluita ja juustoja, huomenna lissää. En viitti olla epäkohtelias ja olla juomatta vaikka ne pahentaa oloa, ko ne on nii symbaaleja ne belgialaiset ja jotenki tosi innoissaan ja ylpeitä niistä juttuista, ymmärtäähän sen. Mut huomen jatkuu vissiin yrityksen perustamisen väliseminaarilla koulupv, nii voihan. Koitan sit olla yökkimättä. Ja hienoahan niitä on päästä kaikkea maistamaan. Ihan hullu parityönakki tuli vaan, en tiiä ees et pittääkö se perjantaiksi tehdä ja jos nii voihan vattu. Samaten ei oo mun bisneskumppanista kuulunu mitään koskien huomista, mut se ei oo mun käsissä, toivottavasti se tullee paikalle ja on tehny jutut :)

Keittelis teetä, ottais chillisti.

~ doc, I'm feeling compromised / and so dehumanized / I lost my final fight to disease I feel that this is where it ends / I need that shot to enter my vein / my brompton cocktail blend ~

Friday, February 18, 2011

RAUHAN AIKA

Tsädäm, tenttiä pukkas aamulla ja jännitys on hyvin suuri että päästiinkö tällä kertaa läpi.. Saakelin ärsyttäviä nuo kyseiset. Mutta jee, viikonloppu! Illalla nähdään Cristan kans kahavin merkeissä, ja sit meen siitä Satulle illanistujaisiin. Huominen onki sitte varattu liiketoimintasuunnitelman kirjottamiselle ku tiistaina on jo väliseminaari, sellanen yrityksen perustaminen - kurssi siis kyseessä, bleh.. Päivällä jos pyörähtäis salilla. Mukavan rento viikonloppu siis tiedossa. Alkais nyt tekkeen ruokaa, laittais rokin soimaan ja laitteleen iltaa varten.

Sain myös vihdoin Karolta sen ja Jennin kuvat viimekuiselta laivareissulta! Mahtavia, oh the memories. Vain muutama oli julkasukelponen, yllättäen :D Kartsa ja mie menomatkalla vielä freeseinä:

Monday, February 14, 2011

CRAZY BITCH

~ Oletko juonut viimein/jokaisen haavan täyteen/Ilo ei löydy millään/Mielenrauha ei valvo viiteen ~

"Sitä saa mitä tuli" -"kiertue". Hoh. Mahtava reissu savon syämmeen, vaikka tuntuiki tosi lyhyeltä kun mentiin yksi keikka ja kämpille -kaavalla. Tässä syksyn mittaan kerkesi jo tottua siihen että aina on useampi keikka, mikä on todella miellyttävää ja taloudellisestiki tietty kannattavampaa ku pistokeikat. Junamatkat oli aika raastavia, kuole VR... Niin ikkään kelit oli infernaaliset ja koko vkl oli yhtä hytinää. Roudaappa siinä hikisenä tennarit jalassa.

Lössiä riitti, siitäkin huolimatta että seinän takana, kompleksin toisessa baarissa siis, oli laatuesiintyjä, jonka keikalle porukka jonotti paukkupakkasessa. Oltiin vasta tsekistä lähössä nii oli jo ihan mittava jono naapurikuppilan ovella.. Mut kuten sanottu, hyvin oli porukkaa meilläkin, ihan täys tanssilattia ja parit biisit tuli yleisön puolelta lujempaa kuin bändi. Saavutus sinänsä, ei meinaan ihan hiljaa siellä oltu.

Uusia haasteita tuotti seinän toisella puolella, koko keikan ajan pyörivä karaoke. Interesting, yees. Mahtava vettää kun toisella korvalla pystyy kuunteleen (tainno en mie, mut basisti kylläkin) toista biisiä. Tämä käynnissä oleva aktiviteetti aiheuttikin sitten sen, että osa terästäytyneistä kavereista halusi tulla lavalle näyttämään miten homma hoidetaan. Toivebiisinä oli aikuinen nainen. Kehoitimme ystävällisesti siirtymään viereiseen tilaan.

Tuuraavan laulajan kanssa oli hyvin jännittävää työskennellä. Lennosta vaan ja kärppänä seurattiin. Hyvin se veti. Minua vaan harmitti kauheasti ko kaikki meikän lempibiisit oli karsiutunu seteistä.. Semmosta se on se coverhomma, aina ei mee nallekarkit tasan ja joskus niitä ei tuu ollenkaan. Huomasin, kuin ikävä on meijän ommaa Heidiä. Kamat meinas kans temppuilla, bogner alko tsekissä niin sanotusti keittään kahavia, mut tällä kertaa kuulosti siltä ko olis koittanu puristaa sitä sorasta. Mut hei, nainen ratkaisee! Virta pois ja takasin päälle. Toimi. Vittumaista oli ko wahi jumittu livin on a prayerissa totaalisesti, en tiijä mikä sille tuli enkä kerenny sitä sen tarkemmin tutkimaan. Koko biisin vejin sitten silleen, asemoin sen vaan sillai mahd keskiasentoon, ja niin mentiin, soolot ja kaikki. Toivottavasti se toimii vielä :) heh, minkäs teet ku pedaalikassi lähti ouluun ja unohtu se ottaa huostaan. Noo, ei ressiä.

Perussettiä löyty lauantailta tietty; kylmä, nälkä, väsy, kipu, hiki, valokuvia perseistä, hellintä koskettelua mitä olen ikinä eläissäni nähny.. Wait, what? Onneksi lähmiminen kohdistui vain monitoreihin, mutta vistotti silti ko joutu pedaaleitten ääreen meneen ja kaverit on siinä ihan kiimassa. Piti spiikata että voijaan me antaa niitten monitoreitten puhelinnumerot sitte keikan jälkeen mut unehtu. Ei ollu meinaan mittään perus-silittelyä vaan näytti siltä että tyypit on oikeasti ihan liekeissä niistä vempeleistä. Toinen kosketteli itteään samalla, mutta onneksi se jäi sitten siihen. Voin rehellisesti sanoa kaikkien (vakkari/normi)jäsenten puolesta että tässä hommassa olemme oikeasti nähneet kaiken. KAIKEN. And when I say everything, I mean EVERYTHING.

Ilta päättyi sitten onnellisesti, sain mitä halusinkin! Viinilasillisen<3 Tehny nii kauheasti mieli punaviiniä jo pitkän aikaa että tsaijai. Hotellilla yöpyi siis myös se toinen esiintyjä, ja tyyppien kans pidettiin minijatkot (lähtötilanne; mie ja julia selvinpäin, ne ehkä ei) ja keskusteltiin kivasti musiikin ihmeellisistä koukeroista ja moniulotteisista kiemuroista lasillisen äärellä. Myöhään, tai aikaseen meni mut aamupalalle, ja junnaanki, kerettiin. Samalla junalla mentiin treelle tämän kys artistin kans. Komia kaulahuivi oli.

Kattoinko eilen Kung Fu Pandan? Ai että katoinko! Oli varmaan seittemäs kerta, ja aina se on yhtä hyvä. Samaistun siihen pyöreään pandaan ihan sata nolla, "tha's my life!" -miinus se onnellinen loppu. Jack Black on kyllä ihan ässä.

Kuopiosta ei oo kuvia, mut laitan kuvan Kalajoen juhannuksesta viime kesältä ihan vaan siksi ko tykkään tästä ja se tuo nii hyviä muistoja mieleen.. Harmi ko on tärähtäny.

Friday, February 11, 2011

THE FUNERAL

Väsyttää ihan sikana ja täällä mie vaan kuppaan. Kello on siis 00:56, en tiijä jostain syystä toi blogin oma kello kusee aika lahjakkaasti. Pittää vielä kynnetkin laittaa huomista varten. Hitto kun tvstä ei tuu mittään ja oon kattonu jo varmaan kaikki ruutu.fi:n hömppäsarjat.. Tännään kävin aamulla, tai siis sillon ku heräsin, kaupungilla ja tsaijai ku tuli kalliiksi! Tarkotushan oli siis käyä takista tekeen reklamaatiota kun siittä juuttu vetskari silleesti että jouduin sen leikkaan pois päältä :D Ihana tilanne, olin vielä salilta tulossa ja ihan hikinen ja nihkee muutenki nii meinas melkein panikoituttaa. Eniveis, sain takin aika kivuttomasti vaihettua, koskarissa piti käyä ja hämeenkadulta takki hakea, ei siis paha rasti, mut aikaa meni vähän liikaa ku olin tiukalla aikataululla liikkeellä.. Lisäksi kävin ostelemassa vähän uusia (pakollisia) salivaatteita :) ja semmosen american-takkipaitasysteemin, jea. Ostin myös sellasen ketjuhiuspannan joka laitetaan otalle tyyliin hippi, mut en tiijä uskallanko sitä käyttää 8) mut oon semmosta miettiny kauan ja aattelin et se vois olla sellanen pelastus sillon ku ei kerkeä kauheasti tukalle tehä mitään.. Mutta siis, mahtava homma ko pääsin kämpille nii kokkeilin tietenki sitä uutta takkia. Ja siinä on valmistusvirhe toisessa hihassa, sellanen ikävä vekki mikä kirraa kainalosta ja "lyhentää" sitä hihan päälyosaa..ei näy oikeastaan jos ei ossaa kattoa mutta voivvv. Pittää taas lähteä ens viikolla se vaihtaan! Ja kuin monta viikkoa mulla meni nyttekki että ehin käyä sitä vaihatuttamassa... EÄH.

Huomenna siis Kuopioon Armakseen keikalle. Vähäsenkö jänskättää, Heidi on siis ranskassa vaihossa nii meille tulee joku uus heidi. Siis oikeasti, senki tytön nimi on Heidi. Yhtiäkään reenejä sen kans? Nooup. Uusia biisejä? JEES. Tsekissä mennään muutama tsipale ja illala keikalle 8) whii. Facebookkiinhan tein kutsun tietty vanhoille kamuille sinnepäin, mut tosi moni on jo ilmottanu ettei pääse. Kurja homma, kumminkaan sielläpäin tule kauheasti pyöriskeltyä, eikä niilläkään tietenkään täällä. Ja, kiitos VR, jouvun huomenna lähteen jo 12sta, tsekki on vasta kuudelta nii tittidii, miepä siellä jossain tsippailen pari tuntia turhanpanttina hirveitten kantamusten kans ko on kitaraa ja pedaalikassia jajaja. Mahtavaa, joku kahvila siis kutsuu, coffari varmaanki. Kahaviakaan ei vissiin kanttis älyttömiä nyt juua, mut guess what. WE.

Waah, what I'd reeeeeally want to do:

(Bwaahaha this pic always cracks my shit up)

and also

but I won't because now it's definetily not the time. ...or maybe just because..?

Wednesday, February 9, 2011

SURE FIRE WINNERS

I was born with glitter on my face / my baby clothes made of leather and lace ~

Ohop meni tentti tänää vähän penkin alle. Toivotaan että ne antais armon käyä oikeudesta.. Todellakaan jaksais uusia kaikkia osioita. Kolme osiota mistä kaikista pitäis pisteitä saada, mut meni vähän heikosti se yks. Hotellihuoneiden hinnoitteluperiaatteet. Ainaki. Ihmekös tuo toisaalta ku en lukenukkaan, ei kauheasti tuo hotellipuoli napostele. Mistään kohtaa. Luotin vain siihen että saan sen smooth-talk-ailtua läpi. Nojaa, monilla on se perus 4-5 tenttiä rästissä nii WE.

Koulun Liettua-proggiksella kokoustettiin tentin jälkeen, ja kappas, joudun kun joudunkin kitaraa siellä soittamaan. Minun tuurilla ne liettualaiset hommaa sinne jonki vanhan kulahtaneen nailonkielisen joka ei pysy virreessä ja sit oon että eeeh, jee 8) Mut näillä näkymin ohjelmassa kayaking, and hot air ballooning at 9 p.m., night time that is! I'm excited. What, do I sound like I'm not? Really, I am.

Sunday, February 6, 2011

YOU CALL IT A NIGHT I CALL IT A DAY

Koin lauantaina Tornion BluesStationilla melekoisen Sons of Anarchy-hetken :D Mielettömän käsittämättömän hieno ja hyvä kantrahtava-swingahtava-blues -poppoo. Pääjehu oli britteistä ja pari tuttua oli mukana kokoonpanossa. Kympin oli liput, mikä aluksi meinas kyllä suoraansanottuna hirvittää, samoin lähön aikoihin iski ihan jumalaton väsy, mutta onneksi anssi sai ylipuhuttua. Huippu fiilis, rosoista ja hyvinsoitettua bluesia, BLS -logot seinillä, olutta ja nahkatakkeja neonväristen halogeenivalojen sinisessä ja violetissa hehkussa. Teki mieli ostaa moottoripyörä ja muuttaa Kaliforniaan. (Ei sillä, kyllä se cali houkuttaa nytki jo ihan riittävästi..!)

Saturday, February 5, 2011

COFFEE N NEVERENDIN' NIGHTMARES

Heräsin taas ikävään fiilikseen, ja väsyneenä. 8h juossu ja hiihtäny (??) lumisessa metässä henkensä eestä jotaki pakkoon. Ahistavvaa.

Katon ku Anssi pellaa jotain skeittipeliä ja kuunnellaan Goldfingeriä, höhö. Sk8.

Voipi olla että nuo painajaiset johtuu niistä ikävistä juttuista mitä on tässä viime vuosina sattunu. Stieg Larssonin kirjoissa oli minusta semmonen hyvä ilmaisu; siinä puhutaan monesti ajasta, jollon Kaikki Se Paha tapahtu. En viitti sen yksityiskohtasemmin asioita täällä käsitellä, mut haluan jotenki vaan saaha sitä syämeltä pois. Dii, ekan kerran sattu Kaikkea Sitä Pahaa ko olin pari-kolmevuotias, sitten seuraavan kerran toissajouluna, ja, voi jumankauta, jälleen tänä jouluna, ja ens syksyksi manataan mahollisesti seuraavaa kertaa. Sanat ei riitä ilmaiseen tätä vitutuksen määrää. Vaikea on myös selittää kaikkea mitä niistä seuraa ja kuin ne jutut vaikuttaa minun elämään nyt ja aina amen. Kukkaan ei voi tehä mittään, en mie eikä muut, ja se semmonen selkään taputtelu ja "kyllä se siitä" vaan ruokkii kyynistymistä ja vitutusta entisestään. Vaikka kyllähän sen ymmärtää, ne harvat ketkä niistä tietää nii vaikeahan siihen on mittään sanoa. Eikä kukkaan ihan tosissaan pysty tajuaan mitä se on jos ei ite ole samassa tilanteessa, eikä kukkaan oo. Välillä en aattele koko asiaa, mutta sitte oon taas nii paskana että väkistenki se tunkeutuu ajatuksiin. Äh en mie tiijä, miten mie tämmösen fiiliksen sanoiksi purkasin. Kiitti vitusti.

Thursday, February 3, 2011

COCAIN

Tässä oottelen junnaa. Tulin suihkusta, pakkasin ja tyhjensin jääkaappia viikonloppua varten. Yöjunalla on aikomus Tornioon suunnata. Varmaan häätyy tässä hetkisen päästä lähteäkki. Mutta, oli salilla tännään nii huvittava/raivostuttava juttu että pakko vähän tilittää, en tajua miten se onnistuki ärsyttään nii paljon!

Olin siis varannu kaks tanssituntia ko ne mennee torstaisin silleen hyvin ja hauska kattoa aina kuin jaksaa riehua sen 2h. Ne on siis sellasia ihan yleisiä että sinne saa kuka tahansa salin jäsen tulla. Voivvvv, siellä ruukaa joskus samoille tunneille eksyä sellanen kauhea lehmä, anteeksi nyt vain, mutta se on ihan hirveä ihminen. Pari kertaa oon sen kans jutustellukki niitä näitä mutta ei hemmetti. Se on sellane puumanainen, eikä mikkään erityisen "kuuma" tai mittään, ihan semmonen perusakka, ja aika vanhaki jo. Nii tämä naikkonen änkeää _aina_ eturivviin. Siellä on sellanen etiketti, että ne ketkä tullee ajoissa saa varata paikkansa ja muut mennee sit sinne paikkaa salia mihin mahtuu. Nii tämä kyseinen tapaus nostattaa aina kulmakarvoja kun se tullee viime tingassa ja änkeää eturivviin, oli siellä tilaa tai ei. Se on jotenki nii kauhean huvittavan näkönen ko se ihan selkeästi näyttää olevan sitä mieltä että on jotenki ihan sairaan hyvä tanssimaan ja muutoinki parempi ku muut ihmiset. Eikä se oikeasti oikein ossaa, mutta kauhialla asenteella vetää. Tännään se tuli ekalla tanssitunnilla n.10 cm:n päähän, minun etteen, nii että mie käytännöllisesti kattoen hengitin sen niskaan. No miehän siinä perruutan ko rouva siihen välttämättä haluaa puikata. Viime kerralla kun oltiin kaverin kans nii se tuli 10 cm:n mun taakse, niin että mie oikeasti tunsin sen huokailun minun niskassa. Sitte se ponkasi sieltä mun takaa kesken tunnin kaikkien etteen ja se mun kaveriki oli sillai että mikä hemmetin ihme oli se nainen joka siellä puikki menemään. Mut toisella tanssitunnilla tännään se teki sillä lailla että meinasin revetä ku ei kauheasti viitti kilareita semmosesta vettää, mut kumminki ku on tässä ny pari sellasta imgonnakillevrybody-päivää alla... Se tuli taas tunnin alussa 10cm mun taakse, ja ku kävin juomassa vesipullosta vettä biisien välissä (eli n. metrin päässä) se ponkas mun paikalle :DD käännyin ja olin että mitä. Tuijotin sitä siinä hetken ja ku se oli sillai niinku ei mittään then I was like


No en ollu. Menin sinne sen paikalle parin metrin päähän ja yritin parhaani mukaan positioida itteäni sillai että takana olevat näkis kans jotaki. Ei voi ymmärtää että tuon ikänen ihiminen ja ihmeellisesti käyttäytyy; monesti oon kuullu ku se haukkuu toisia ohjaajia toisille ohjaajille jokka on sillai, awkward situation. Sitku lähettiin sieltä tunnilta nii menin vastaanottotiskin ohi, ja se oli jo siellä, lirkuttelemassa itteään pari (kymmentä) vuotta nuoremmalle lihaskimpputyöntekijälle. Miten voi olla joku niin läpinäkyvä... Nauratti ja ällötti vähän. Sitku olin saanu kamppeet vaihettua ja lähin salilta se edelleen puoliksi makasi siinä tiskillä, siirappinen saalistusvietti silmissä kiiluen. Morjenstin lihaskimppua ja lähin kämpille.

Wednesday, February 2, 2011

FEELING G.A.S. AND RESTLESS HOURS

That awkward moment when someone comes at you and says that they just heard an awesome band… Avenged Sevenfold.

ALMOST EASY

Tittidii, onpas viime kerrasta vierähtänytkin aikaa. Oh well, WE. Ei sitä oo joutanu/jaksanu/viittiny tai ees halunnu mittään päivitellä. Uuen ulukoasun sain tännään muutes kondikseen, ko vihdoinki löysin sellasen taustan mitä oon ettiny :3 eihän siinä mennykkään ko...vuosi. Dramaattisia muutoksia viimeisimpiin tietoihin varmaankin se, että sain siirron taisteltua läpi ja otin ja muutin Tampereelle syksyllä. Kaikennäköstä jännää on sitte täällä tullu puuhailtua.

Aina ihmiset ruukaa kysyä, että minkä takia muutin ja vaihoin. No, Kuopio ei koskaan tuntunu omalta paikalta, ja näin jälkeenpäin katellen tuntuu, että sieltä on sattuneesta syystä vain tosi paljon huonoja muistoja. Juu, koulukavereita on kyl ikävä, mutta siinäpä se. Siellä oli aina tosi yksinäinen olo ja tylsää jajaja sen tarkemmin yksityiskohtiin menemättä. Toista on Tampere; olo on välillä ihan niinku Kat Von D:llä ku se kävelee siinä La Inkin alkutunnarissa reteesti hämyisellä kadulla ja sanoo että "I looove this city; in LA, anything can happen". Täällä on ihan sama fiilis välillä, ja vaikka oon asunu täällä vaan pikkasen päälle puol vuotta, oon tutustunu enempi uusiin ihmisiin ko koko Kuopion vuonna. Kavereita ja tuttuja riittää, ikinä ei tartte olla yksin jos ei ite halua. En vieläkkään oo kerenny kaikkia kuppiloita ja muita mielenkiintosia juttuja täältä koluaan, Kuopiossa tuntu että parissa kuukaudessa kaikki oli nähty. Mahtavvaa on myös se semmonen yleinen ilmapiiri; kadulla pystyy käveleen ilman että ihmiset kattoo pitkin nokkavarttaan, sillai pahasti! Muutenkin taitaa olla enempi tuota "oman henkistä" seuraa ja kulttuuria täällä.

Bändijutut oliki sitte semmonen aika painava syy kans miksi tulin tänne. Vaikka tuo musaskene onki täällä sata kertaa aktiivisempi ko vaikka Kuopiossa, on se uuen poppoon löytyminen jääny vielä. Haluaisin niin alakaa huvikseni soittelemaan jonkinlaista rokkenrollia, tuntuu että tuo pilebändihomma tullee ainaki tällä hetkellä niin korvista ulos että pakko saada joku henkireikä. Vaikka onhan siinäki sitä rokkia ihan hyvin, mut me wants moar. Musiikki on mulle nii semmonen syämen asia että pakko päästä soittaan enempi, muutakiko pelkästään viikonloppusin keikoilla, näännyn ilman sitä.

Ei sääntöjä ja rajoituksia ja opistosoittamista, ainakaan siinä määrin mitä väkisinki tullee ko muitten biisejä soittaa, oli ne kuin hyviä tahansa. Haluan tehhä ommaa musiikkia, soittaa sitä lähikuppiloissa puoli-ilmaseks ja demotella hyvällä hengellä ja meiningillä. Tai ei se haittaa vaikka en ite kaikkia biisejä tekiskään, jos olis vaan sama visio ja tykkäis siitä musasta nii sehän riittäis. Yks aika hemmetin kova projekti meni toissakesänä sivu suun, koska kuuntelin vaistoja. Ja voi että harmittaa etten sillo lähteny...Niin paljon missasin että joo, ei pysty kauhean kauaa vatvoon tai alakaa tosissaan ottaa päähän. Kovasti oon tästä halustani pistää jotaki kokoonpanoa pystyyn yrittäny ympäriinsä kavereille ja tutuille huuella, muttaniii. Ehkä laitan sitte mussukoidennettiin kohta ilmotusta. Ko saan aikaseksi. Tai niijjoo, onhan mulla yks proggis vireillään, mutta se on aika alkutekijöissään vielä, ja pääjehu on opiskelujensa ohella nii kiireinen että ainaki toistaiseksi se proggis on jäissä.





...fuuuuuuk. I can has death yes?